RIP Hipsu 02.02.2011 - 25.10.2011

Hipsu muutti meille 4.4.2011

Hipsun ekat "studiokuvaukset"

Kasvain jo selvästi näkyvillä, aluksi luulin kivekseksi mutta totuus paljastui sen kasvaessa.

Viimeisin kuva Hipsusta

Hipsu 02.02.2011 - 25.10.2011
Tänään nukkui ikiuneen mun rakas pikkuinen Hipsu <3 Ikää Hipsulla oli melkein 9kk ja lopetuksen syynä kasvain. Voin sanoo etten ikinä unohda eikä kukaan sua voi korvata.
   Hipsu saapui meille 4.4.2011 vain pari päivää edellisen syyrialaiseni kuoleman jälkeen. Tarkemmin ajatellen Hipsun oli tarkoitus korvata Tofun kuolemasta syntynyt "tyhjä paikka sydämessä", mutta ei se sitä tehnyt vaan sai ihan oman paikan mun pikkusena. Pidin kauan Hipsua vaa yhtenä mun hamsuista, mut nyt ku se on poissa tajuun et se oli mulle paljon enemmän ja mua nii harmittaa ku must tuntuu etten arvostanu Hipsua tarpeeksi sen elinaikana.
   En ois ikin uskonu et joutuisin viemään Hipsun lopetettavaks ja ajattelin viel aamul et "Joo tnä Hipsu lopetetaa, mitä siitä... sehä on vaa hamsteri?" mut sit iltapäiväl ku pidin Hipsuu kädessä viimisen kerran ennen el.lääkärille lähtöä tajusin et ei se oo mulle "vaa hamsteri" vaa tosi tärkee pikkanen. Itkin silloin ja Hipsu vaa katto mua et mikä mul on ja mihi se on oikee matkalla. El.lääkärissä en ees pystyny kattoo Hipsun lopetusta, mä vaan menin siihe odotushuoneesee ja itkin. Jos mulla ei ois ollu mun hyvää kaverii mukana olisin oikeesti vaa lähteny sielt ja paennu todellisuutta.
   Nyt sit ku pääsin kotiin nii silittelin vaa Hipsun ruumista ja hyvästelin pikkusen. En oo oikeesti pitkään aikaa itkeny näi paljon, mistä näit kyyneleit oikee tulee? Luulin jo tos aikasemmi et pystyn jo pitää itteni kasassa, mut sit äiti tuli hakemaa ton Hipsun mun huoneesta ja laitto sen johonki et voin haudata sen huome. Sit äiti oli vaa sellai et hyvästeleksä tän vielä? Mä en ees pystyny kattomaa sitä ku pidättelin vaa itkuani. Huome kyl hyvästelen Hipsun viel kerran ennenku hautaan sen.

En unohda eikä kukaan voi sua korvata, mun rakas Hipsu <3

koskaan ei tiedä onko aikaa paljon vai vähän,
yhtäkkiä huomaa, se päättyikin tähän.